Elämme vaikean tautipandemian aikaa
kaikkialla maailmassa. Suomessa on yritetty parhaan tiedon mukaan
estää epidemiaa leviämästä ja tässä on käytetty keinoja,
joita ei aikaisemmin ole täällä nähty, ei edes sodan aikana.
Mutta karanteenisäännöksetkään eivät aina auta, vaan tauti
kulkee omia salakavalia teitään. Se on osoitus siitä, että me
emme hallitse luonnon voimia, emme maanjäristyksiä, tulvia tai
tauteja, vaikka nämä vaikeudet eivät kestäkään ikuisesti. Ne
aiheuttavat paljon tuskaa, mutta niillä on alkunsa ja loppunsa.
Vanhassa testamentissa Jumala uhkaa
kansaa kolmella vitsauksella: miekalla (cherev), nälänhädällä
(ra'av) ja rutolla eli tarttuvilla taudeilla (dever)
jos hänen lakiaan ei noudateta (Jer. 24:8-10; 27:4-11; 34:10-17;
42:13-17, Hes. 14:17-23). Nämä kolme uhkaa esiintyvät myös
Ilmestyskirjan ennustuksissa:”Ratsastajille annettiin valta
neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja
rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin” (Ilm. 6:8).
Heprean kielessä sanat muodostuvat
kolmesta konsonantista. Siitä riippuen mitkä vokaalit pannaan
konsonattien väliin, voidaan sanan merkityksiä laajentaa. Sanalla
dever (rutto), on
samat konsonantit kuin sanalla davar,
joka merkitsee Sanaa, erityisesti sitä sanaa minkä Jumala antaa
käskyissään. Tarttuvat taudit ovat siis yhteydessä Jumalan
sanaan, eli hänen käskyjensä noudattamiseen. Myös miekka
on yhteydessä Jumalan käskyjen
noudattamiseen. 5.Mooseksen kirjassa 4:9-20 kerrotaan, miten Jumala
puhui Horebilla israelilaisille tulen keskeltä antaessaan heille
lakinsa. Horeb ei ole paikka, vaan nimi, jolla on merkitys, kuten
kaikilla heprean kielen erisnimiksi ajatelluilla sanoilla on. Horeb
(chorev) on sama sana
kuin miekka (cherev),
ja näin miekalla on myös yhteytensä Jumalan lain noudattamiseen.
”Jos noudatatte Herran, Jumalanne,
käskyjä ja kuljette hänen tietään, hän tekee teistä pyhän
kansansa, kuten hän on teille vannonut... Herra antaa teille runsain
mitoin kaikkea hyvää...jos tottelette Herran, Jumalanne, käskyjä,
jotka minä (Mooses) teille annan, ja noudatatte niitä ja elätte
niiden mukaan. Ette saa poiketa oikealle ettekä vasemmalle siltä
tieltä, jonka minä teille osoitan.” (5. Moos. 28:9-14)
Luulisin, että ihmiskunta on runsaasti
poikennut sekä oikealle että vasemmalle Jumalan laeista. Tämä
tauti on vastaus siihen, ihan raamatun kirjaimen mukaan. Kaikki nuo
pelottavat uhat ovat testejä ihmisille. Karanteenin ja muiden
toimenpiteitten lisäksi taudin voittamiseen on vain yksi tie:
katumus. Katumus on avain: me teemme syntiä Jumalan lakia vastaan,
kaikki tekevät, mutta jos ihminen katuu syntejään, hänelle on
luvattu armahdus. Siksi pandemian aikana ei mikään muu ole niin
tärkeää kuin tehtyjen syntien näkeminen, niiden tunnustaminen ja
armon anominen. ”Jokainen käntyköön pahoilta teiltään ja
hylätköön väärät tekonsa. Ehkäpä Jumala silloin luopuu
aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me
pelastumme” (Joona 3:8-9). Korinttilaiskirjeessä muistutetaan
siitä, että kaikki Jumalan lakien vastainen toiminta aiheuttaa
rangaistuksen. ”Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja
ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun
aikoja...Teitä kohdannut koettelemus (peirasmos) ei ole
mitenkään epätavallinen, Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli
koettelemuksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän
joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että
voitte sen kestää.” (1.Kor.10)
Vaikka Jumalan voitto lopulta onkin
selvää, se ei tarkoita, että uskovat voivat rentoutua luottaen
siihen, että Jumala armahtaa. Vain marttyyrit ovat jo turvassa
antamansa uhrin takia (Ilm. 7:13-17), muut tulevat kohtaamaan Jumalan
tuomion (Ilm. 20:11-15). Siihen asti uskovien on parasta tehdä
kaikki voitavansa välttääkseen joutumasta niiden joukkoon jotka
”kieltäytyvät katumasta” (Ilm.16:15; 1.Tess.5:1-10).
Merja Merras
