Muistatte ehkä, miten 1990-luvun alussa Venäjältä alkoi suuri juutalaisten muuttoaalto Israeliin. Syitä oli useita: ulkomaille muutto helpottui Venäjällä, Israel ilmoitti ottavansa kaikki juutalaiset vastaan, ja Vanhasta testamentista löytyi lauseita, jotka kehottivat muuttamaan. Näitä lauseita tutkittiin Suomenkin Siionissa suurennuslasin kanssa. Mitä lauseita siellä siis oli?
Eniten sopivia lauseita löytyy ehkä Jeremian kirjan 31. luvusta, jossa uuden käännöksen mukaan sanotaan mm. "Israel palaa jälleen maahansa ja löytää rauhan", "Minä rakennan sinut uudelleen, taas sinä nouset, neitsyt Israel", "Tulee päivä, jolloin vartijat huutavat Efraimin vuorilla: Tulkaa lähdetään Siioniin Herran, Jumalamme luo!" "Lapsesi palaavat asuinsijoilleen, sanoo Herra." "Minä tuon heidät takaisin pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan ääristä asti!" Tämä viimeksimainittu lause erityisesti oli Suomessa paljon esillä, sillä se sai monet kristityt innokkaasti avustamaan Venäjältä Suomen kautta Israeliin matkaavia juutalaisia. Nämä kristityt ajattelivat olevansa Jumalan asialla, Jeremian Sanan mukaan. Pohjoisella maalla he näkivät tarkoitettavan tietysti pohjois-Venäjää ja myös Suomea!
Mutta oliko tämä tekstin tarkoitus? Jos luemme pelkästään raamatun käännöstä osaamatta sen alkukieltä, on vaarana ymmärtää teksti väärin. Vain alkuteksti paljastaa sen, mitä kirjoittaja on ajatellut. Ensimmäinen lause kuuluu hepreaksi: "haloch le-hargi'o isra'el", joka sananmukaisesti käännettynä kuuluu: menen antamaan Israelille levon, eikä siellä puhuta mitään Israelin palaamisesta maahansa. Aika lailla ovat kääntäjät kehitelleet alkutekstiä! Vanha käännös on pysynyt kutakuinkin uskollisena alkutekstille: "Minä menen saattamaan sen, Israelin, rauhaan". Alkutekstin ajatuksena on siis todeta, että Israel, joka sai erämaassa armon eli lain tuoman siunauksen (jae 31:1), joutui moniin koettelemuksiin, mutta se on saava levon ajallansa. Ja tuo aika on käsillä silloin, kun vartijat huutavat: Tulkaa lähdetään Siioniin, eli Jumalan valtakuntaan, joka tulee voimassaan aikojen lopulla. Sillä Siion on nimenomaan Jumalan valtakunta eikä maallinen Jerusalem.
Pohjoinen maa, josta Israel kutsutaan, on se seutu, jonne israelilaiset ovat joutuneet pakkosiirtolaisuuteen, eli hedelmällisen puolikuun pohjoisosa Babylonia, nykyinen Iraq. Pohjoinen on ainoa ilmansuunta, josta voi palata takaisin Israeliin, jos on joutunut Baabelin vankeuteen.
Se, miksi tämän nyt blogiini kirjoitan, johtuu siitä, että meidänkin keskuudessamme kuulee paljon omavaltaista raamatuntulkintaa. Joku löytää raamatusta jonkin jakeen, joka näyttäisi tarkoittavan juuri jotain nykyhetken ilmiötä. Se kerrotaan sitten totuutena edelleen. Jotkut kertovat saaneensa profetian, että näin ja näin tulee tapahtumaan. Tämä on erityisen turmiollista, sillä raamattua ei ole lupa pitää oraakkelina, joka paljastaisi salattuja totuuksia valituille. Vanhan testamentin profeetat saivat julistaa vain sen, minkä tiesivät olevan Israelille annetun lain mukaista. "Kääntykää pahoilta teiltänne, niin saatte elää!" Sama koskee myös meitä.
Jos joku sanoo saaneensa profetian, on sen oltava sopusoinnussa sen kanssa, mitä raamatussa sanotaan, muuten se ei ole mikään profetia. Lisäksi sen on oltava Vanhan testamentin profeettojen tavoin varoitusta ja kehotusta ihmisille, etteivät he poikkeaisi oikealta tieltä. Uudessa testamentissa kehotetaan myös profetoimaan, mutta se tarkoittaa siellä samaa kuin Vanhassa testamentissakin eli opettamista ja kehottamista Jumalan lain seuraamiseen niin, että jokainen tietää, mitä Jumala häneltä odottaa, eikä näin ollen tietämättömyyttään astu harhaan ja menetä taivasosuutta.
