Evankeliumeissa luemme Jeesuksesta
milloin Jumalan Poikana ja milloin ihmisen poikana. Mutta näitä
sanoja käytetään tarkasti. Jeesus saa raamatussa nimen Jumalan
Poika vain Jumalan ilmoittamana. Kun Pietari tunnustaa Jeesuksen:
”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika”, Jeesus heti lisää
tähän että sen on sinulle ilmoittanut minun Isäni, joka on
taivaissa (Matt.16:16-17). Eli siis Pietari puhui tässä Jumalan
suulla. Vain Jumala voi ilmoittaa Jeesuksen omana poikanaan. Ihminen
voi ottaa vastaan tämän tiedon ja viedä sitä eteenpäin, kun
hänelle selviää, että Jeesus tekee jumalallisia tekoja Isän
Jumalan voimalla, kuten Matt. 14:33 ja 26:63. Vain Jumalan tahto
ja sen täyttäminen määrittää Jeesuksen Jumalan pojaksi.
Mutta muuten Jeesuksesta puhuttaessa
ihmisille jää käyttöön vain sanat kuningas ja Messias, joiden
välityksellä hänen jumalallinen voimansa ilmenee. Jeesusta
kutsutaan kuninkaaksi, mutta hän ei silti ole kuningas aikakauden
ymmärtämässä mielessä, eikä myöskään Messias juutalaisten
odottamana poliittisena vapauttajana. Hän ei myöskään ole
sellainen jumalan poika kuin esim. Julius Caesar, joka katsoi
saaneensa arvon jumalilta mahtinsa ja voittojensa tähden, ja
lyötätti rahoihinsa merkin divvus, jumalallinen.
Kun teksti puhuu Jeesuksesta ihmisen
poikana halutaan muistuttaa Danielin kirjan näystä, jossa
ihmisen pojalle annetaan kaikki valta (Dan. 7:13-14). Jeesus halusi
olla vain ihminen – ben adam, ja sellaisena hänet todella nähtiin
kansan keskellä. Jeesus esitetään evankeliumin kertomuksissa
usein paimenena. Vanhassa testamentissa David oli aluksi paimen, ja
Jumalaan turvaten hän sellaisena voitti Goljatin (1.Sam.17:45-47).
Kun Daavidista tuli kuningas, hän alkoi käyttäytyä muiden
kuninkaiden tapaan, ja siitä seurasi samaa kuin muillakin
kuninkailla: murhia, valtataisteluja, sotia.
Joissakin kohdin raamattua alkuperäinen
ihmisen poika on aikojen saatossa muutettu Jumalan Pojaksi,
koska muuten ei ole voitu tekstiä ymmärtää. Tällainen kohta on
esim. sokeana syntyneen evankeliumissa (Joh. 9:35-38). Alkuteksti
sanoo: ”Uskotko Ihmisen Poikaan?” Useat käännökset – kuten
v. 1933 suomalainen - ovat kääntäneet: ”Uskotko Jumalan
Poikaan?” Tämä on esimerkki käännöksestä, josta näkyy että
kääntäjät eivät ole ymmärtäneet lukemaansa, ja parannelleet
sitä oman käsityksensä mukaan. Sokeana syntynyt on uusilla
silmillään nähnyt vain ihmisen (pojan), ei Jumalaa, ja tähän
ihmiseen hänen tuli nyt uskoa, vaikka näön saaminen olikin
jumalallista toimintaa.
Kirkastusvuorella Jeesus loisti valoa
kirkkaammin. Opetuslapset näkivät hänet valona. Siihen saakka
Lakia oli pidetty ainoana valona, joka ohjaa ihmisiä oikeaa tietä,
etteivät he kompastuisi pimeässä (Ps. 119:105). Jeesuksesta on nyt
tullut tuo valo, koska hän heijastaa Isän valoa. Seuraavaksi
puhutaan kirkkaasta pilvestä, josta kuului Isän ääni. Taivaalla
näkyvä pilvi on yleensä tumma eikä ainakaan kirkas, mutta tässä
kirkas pilvi kuvaa tulipatsasta, jossa Jumala on ja jossa hän
lähestyy ihmistä (2.Moos. 24:15-18). Sekä Jeesus että Mooses (eli
laki) ja Elia (eli profeetat) kaikki yhdessä välittivät Jumalan
tahdon ihmisille. Jeesus on se, jonka Jumala julistaa pojakseen.
Kun sitten Kirkastusvuoren ilotulitus
oli päättynyt, jäljelle jäi vain Ihmisen Poika Jeesus ja
pelästyneet opetuslapset. Jeesus oli tavallisen ihmisen – ben
adamin, ihmisen pojan – näköinen. Se mikä hänessä on erilaista
kuin jumalten poikina pidetyissä hallitsijoissa, on hänen
opetuksensa. Ja tässä opetuksessa näkyy ja kuuluu Jumalan ääni
ihmiskunnalle.
Merja Merras
